Psykopodiaa-podcast

Olemmeko helposti tunteidemme vietävissä? Miten tunteet vaikuttavat käyttäytymiseemme, valintoihimme ja siihen, miten tulkitsemme toisia ihmisiä? Tunteet ovat olennainen osa elämäämme. Ne ohjaavat toimintaamme, vaikuttavat päätöksiimme ja auttavat meitä reagoimaan ympäristömme tapahtumiin. Tunteet voivat saada meidät lähestymään uusia tilanteita tai välttelemään niitä. Kaikki tunteet eivät kuitenkaan kerro tilanteesta koko totuutta, eikä niiden mukaan ole aina tarkoituksenmukaista toimia. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on filosofian tohtori, valmentaja ja tietokirjailija Satu Pihlaja, jonka uusin kirja on Tunteen viemää – Tunnista tunteet valintojesi takana. Nina ja Satu keskustelevat siitä, miten tunteet vaikuttavat käyttäytymiseemme, valintoihimme ja ihmissuhteisiimme sekä miten voimme oppia tunnistamaan, ymmärtämään ja säätelemään niitä. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: Miten tunteet vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme toisia ihmisiä? Mikä merkitys tunteilla on ihmissuhteissa? Miten…

Miksi parisuhteessa ajaudumme yhä uudelleen samoihin riitoihin? Miksi toinen kaipaa vaikeina hetkinä läheisyyttä ja keskustelua, kun taas toinen vetäytyy? Entä miten aiemmat kiintymyssuhdekokemuksemme vaikuttavat siihen, miten toimimme parisuhteessa? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, pari- ja perhepsykoterapeutti, tunnekeskeisen pariterapian kouluttajaterapeutti ja tietokirjailija Eira Eklund-Mikola. Nina ja Eira keskustelevat siitä, mitä meissä tapahtuu, kun turvallisuuden tunne parisuhteessa horjuu, miksi omien tarpeiden ilmaiseminen voi tuntua vaikealta ja miten voimme oppia ymmärtämään paremmin omia ja kumppanimme reaktioita. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: Miten kiintymyssuhteet vaikuttavat toimintaamme parisuhteessa? Mitä meissä tapahtuu, kun turvallisuuden tunne parisuhteessa horjuu tai kumppani ei tunnu olevan emotionaalisesti saatavilla? Miten parisuhteeseen syntyy kielteinen vuorovaikutuskehä, jossa molempien tavat suojautua alkavat ruokkia toistensa turvattomuutta?…

Miksi niin moni kokee ahdistusta, vaikka hyvinvoinnista, tunteista ja mielenterveydestä puhutaan enemmän kuin koskaan? Etsimmekö pahoinvoinnin syitä ja ratkaisuja liian helposti yksilöstä, vaikka osa ahdistuksesta voi olla ymmärrettävä reaktio ympäröivään maailmaan? Yksilöllisten tekijöiden lisäksi on tärkeää tarkastella olosuhteita, joissa ahdistus syntyy ja voimistuu. Epävarmuus tulevaisuudesta, työstä, toimeentulosta, turvallisuudesta ja maailman tilanteesta voi kuormittaa. Samalla yksilökeskeinen kulttuuri voi vahvistaa ajatusta siitä, että jokainen on itse vastuussa hyvinvoinnistaan ja pärjäämisestään. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykoterapeutti, sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Emilia Kujala, jonka uusin kirja Ahdistus – Et ole rikki, elät mahdottomassa ajassa (Otava, 2026) käsittelee ahdistusta yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Nina ja Emilia keskustelevat ahdistuksesta, sen taustalla vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten suhtaudumme ahdistukseen. Tässä jaksossa…

Mitä työuupumuksesta toipuminen oikeastaan tarkoittaa? Mistä tunnistaa, että voimat alkavat palautua, ja mitä omassa elämässä pitäisi muuttua, jotta uupumuksen kierre ei jatkuisi? Työuupumuksesta toipuminen ei tarkoita vain lepoa ja voimien palautumista. Se voi edellyttää myös omien toimintatapojen, työn ja arjen uudelleen tarkastelua. Toipuminen etenee harvoin suoraviivaisesti, ja siihen kuuluu myös takapakkeja. Keskeistä on oppia tunnistamaan omia tarpeitaan ja voimavarojaan sekä tekemään pieniä valintoja, jotka tukevat hyvinvointia ja tasapainoa. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on työpsykologi, kouluttaja ja tietokirjailija Liisa Uusitalo-Arola.Liisan uusin kirja on Työuupumuksesta tasapainoon (Tuuma, 2026). Nina ja Liisa keskustelevat työuupumuksesta toipumisen vaiheista ja siitä, miten löytää oma yksilöllinen polku kohti tasapainoa. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: Mitä työuupumuksesta toipuminen oikeastaan tarkoittaa? Minkä pitäisi muuttua, jotta toipuminen olisi mahdollista? Miten…

Mitä anteeksianto oikeastaan tarkoittaa? Pitääkö kaikki antaa anteeksi? Entä voiko anteeksiantamisesta olla hyötyä myös silloin, kun tapahtunutta ei voi hyväksyä tai unohtaa? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, anteeksiannon väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistosta ja tietokirjailija Anne Haikola. Anne on kirjoittanut kirjan Anteeksiannon psykologia (Tuuma, 2026). Nina ja Anne keskustelevat anteeksiannosta psykologisena prosessina ja selviytymiskeinona sekä siitä, mitä anteeksiantaminen voi merkitä hyvinvoinnin ja ihmissuhteiden kannalta. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: Mitä anteeksianto oikeastaan on? Onko asioita, joita ei tarvitse tai pidä antaa anteeksi? Mitä psykologisia hyötyjä anteeksiantamisesta voi olla? Voiko anteeksiantamista harjoitella? Lisätietoja Linkki Anne Haikolan kirjaan: https://www.tuumakustannus.fi/7532 Anne Haikolan kotisivut: https://www.annehaikola.fi/ Anne Instagramissa: https://www.instagram.com/anne.haikola/ Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita…

Mustasukkaisuus on inhimillinen ja monimutkainen tunne, johon voi kietoutua pelkoa menettämisestä, yksin jäämisestä ja omasta riittämättömyydestä. Mutta mistä mustasukkaisuus syntyy, ja milloin tavallinen tunne alkaa muuttua haitalliseksi? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita. Katja on kirjoittanut kirjan Mustasukkaisuus (Duodecim, 2023). Nina ja Katja keskustelevat mustasukkaisuudesta, sen taustalla vaikuttavista tekijöistä ja tunteista sekä siitä, miten mustasukkaisuutta voi oppia tunnistamaan ja säätelemään. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: Mitä mustasukkaisuus oikeastaan on? Mitkä tekijät altistavat mustasukkaisuudelle? Milloin mustasukkaisuus muuttuu haitalliseksi? Voiko mustasukkaisuutta vähentää tai siitä jopa päästä eroon? Lisätietoja: Katja Myllyviidan verkkosivut https://psykoterapiakatjamyllyviita.webnode.fi/ Katja Instagramissa https://www.instagram.com/katjamyllyviita/ Katja Facebookissa…

Muutosneuvottelujen jälkeinen aika ratkaisee, onnistuvatko tavoitellut muutokset. Vaativan prosessin jälkeen pitäisi löytää energiaa uuden rakentamiseen, vaikka työyhteisön luottamus ja turvallisuuden tunne voivat olla koetuksella. Miten huolehditaan organisaatioon jäävistä työntekijöistä ja esihenkilöistä, palautetaan luottamusta ja löydetään yhteinen suunta eteenpäin? Psykologi Nina Lyytisen vieraana on organisaatiopsykologi ja tietokirjailija, Clarit Partnersin toimitusjohtaja Outi Ikonen. Nina ja Outi keskustelevat siitä, mitä muutosneuvottelujen jälkeen työyhteisössä tapahtuu, miten luottamusta voidaan palauttaa ja kuinka organisaatiossa löydetään uusi yhteinen suunta. Outi on kirjoittanut kirjan Muutosneuvottelut: selkeys, inhimillisyys, tulevaisuus (Alma Insights, 2025). Tässä jaksossa kuulet muun muassa: Miksi juuri muutosneuvottelujen jälkeinen aika on niin kriittinen? Mitkä ovat muutosneuvottelujen yleisimmät sudenkuopat? Mitä inhimillinen muutosneuvotteluprosessi käytännössä tarkoittaa? Miksi…

Miksi koemme riittämättömyyttä? Riittämättömyyden tunne on monelle tuttu kokemus. Se voi saada meidät vertaamaan itseämme muihin, epäilemään omaa arvoamme tai yrittämään ansaita hyväksyntää suorittamalla. Meille jokaiselle on tärkeää tulla hyväksytyksi. Siksi moni meistä kokee myös riittämättömyyttä ja pohtii, kelpaako sellaisena kuin on. Yksi tapa vähentää riittämättömyyden tunnetta on se, että uskallamme tulla näkyviksi sellaisina kuin olemme: keskeneräisinä, epätäydellisinä ja aitoina. Usein juuri silloin huomaamme, ettei hyväksyntää tarvitse ansaita suorittamalla, vaan riitämme omana itsenämme. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on sosiaalipsykologi, puhuja ja hyvinvoinnin kehittäjä Aliisa Holkko. Aliisa on kirjoittanut tietokirjan Kunpa he pitäisivät minusta: Eroon riittämättömyyden tunteesta (Tammi, 2026). Nina ja Aliisa keskustelevat riittämättömyyden tunteesta, hyväksynnän tarpeesta sekä siitä, miten voimme vähitellen luopua suojistamme ja rakentaa aidompaa yhteyttä toisiin ihmisiin. Tässä…

Mitä seuraavaksi tapahtuu? Mitä toivon tapahtuvan? Mitä pelkään tapahtuvan? Mielemme rakentaa jatkuvasti käsitystä todellisuudesta aistihavaintojen, aiempien kokemusten ja kehon viestien pohjalta. Mielemme muodostamat odotukset eivät ainoastaan pohjaudu aiempiin kokemuksiimme, vaan ne vaikuttavat myös siihen, miten tulkitsemme itseämme, muita ihmisiä ja ympäröivää maailmaa. Siksi ne ohjaavat myös sitä, miten toimimme ja millaisia valintoja teemme. Mutta miksi odotamme joidenkin tilanteiden menevän pieleen, vaikka emme oikeasti tiedä, mitä tulee tapahtumaan? Miksi mieli tuntuu niin helposti uskovan omia ennusteitaan? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Janna Meunier. Nina ja Janna keskustelevat siitä, miten mielemme rakentaa todellisuutta ja kuinka odotukset vaikuttavat ajatuksiimme, tunteisiimme ja käyttäytymiseemme. Janna on kirjoittanut kirjan Odotusten voima – Tarina, jonka kerromme itsellemme. Mieli pyrkii jatkuvasti vähentämään…

Mitä ihmiselle tapahtuu, kun koti ei olekaan turvallinen paikka? Ihmissuhteiden laadulla on valtavan suuri merkitys hyvinvoinnillemme, terveydellemme ja turvallisuuden kokemuksellemme. Koti mielletään usein paikaksi, jossa voi levätä, palautua ja olla oma itsensä. Mutta mitä tapahtuu silloin, kun juuri siellä joutuu elämään pelon, uhan tai turvattomuuden keskellä? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on yhteiskuntatieteiden maisteri Johanna Linner Matikka, sosiaalialan asiantuntija, joka tarkastelee väitöskirjassaan suhteissa murtuvaa ja rakentuvaa turvaa. Nina ja Johanna keskustelevat siitä, miten jatkuva uhkan kokemus vaikuttaa ihmisen mieleen, kehoon ja ihmissuhteisiin sekä siitä, millaisia seurauksia turvattomalla kasvuympäristöllä voi olla lapsen kehitykselle ja turvallisuuden kokemukselle. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: • Miten turvaton ja väkivaltainen ympäristö vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin? • Miten lapsi kärsii turvattomasta kodista, vaikka ei itse olisi väkivallan kohteena? • Miten…

Saako yksilökeskeinen kulttuuri meidät voimaan pahoin? Ihminen on pohjimmiltaan yhteisöllinen olento, jonka identiteetti rakentuu suhteessa muihin ihmisiin. Kokemukset turvallisuudesta, kuulumisesta ja merkityksellisyydestä syntyvät yhteydestä toisiin. Vaikka nykykulttuurissa korostuvat yksilöllisyys, itsensä toteuttaminen ja oman polun löytäminen, emme rakenna käsitystä itsestämme irrallaan muista. Samalla kun yksilön vapauksia on vahvistettu, on herännyt kysymys siitä, mitä yhteisöllisyydelle, empatialle ja vastuun kantamiselle toisista on tapahtunut. Voiko yhä yksilökeskeisempi kulttuuri lisätä yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja pahoinvointia? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian emeritaprofessori ja tietokirjailija Liisa Keltikangas-Järvinen. Liisa on kirjoittanut paljon keskustelua herättäneen tietokirjan Itsekkyyden aika (WSOY, 2026). Tässä jaksossa Nina ja Liisa keskustelevat yksilöllisyydestä, itsekkyydestä, yhteisöllisyydestä ja siitä, miten kulttuurimme on muuttunut viime…

Miksi joskus tärkeätkin asiat jäävät tekemättä, vaikka haluaisimme saada ne valmiiksi? Täydellisyyden tavoittelu ja perfektionismi voivat olla valtava vahvuus. Niiden avulla saa aikaan hienoja asioita, koska niihin jaksaa paneutua suurella intensiteetillä ja kunnianhimolla. Samalla ne voivat kuitenkin olla myös hyvin kuormittavia ja uuvuttavia, varsinkin silloin, kun oma rima nousee niin korkealle, ettei omia tavoitteita kohti uskalla enää edes lähteä. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, ADHD-asiantuntija ja tietokirjailija Juulia Järvdike. Juulia on kirjoittanut kirjan Saamaton perfektionismi ja ADHD:n viisi muuta paradoksia (Tuuma, 2026) ja hän on työskennellyt neuropsykiatristen diagnoosien parissa vuodesta 2010 lähtien. Nina ja Juulia keskustelevat saamaton perfektionisti-paradoksista siitä miten perfektionismi näkyy ADHD:n piirteissä ja miten se voi ulottua työ- ja opiskeluelämän lisäksi myös ihmissuhteisiin, arkeen ja käsitykseen omasta itsestä. Tässä jaksossa kuulet muun muassa:…

Voiko diagnoosi sairastuttaa? Milloin diagnoosi auttaa ymmärtämään itseä ja milloin siitä voi tulla myös itseään toteuttava ennustus? Diagnoosit voivat parhaimmillaan lisätä ymmärrystä omista kokemuksista, helpottaa oloa ja auttaa saamaan oikeanlaista tukea. Samalla ne voivat vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme itseämme, käyttäytymistämme ja mahdollisuuksiamme. Joskus diagnoosi voi alkaa määrittää ihmistä liikaa ja vahvistaa uskomuksia omista rajoitteista. Milloin diagnoosi tukee hyvinvointia, ja milloin siitä voi tulla jotain, mikä alkaa kaventaa käsitystä itsestä? Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi ja vapaa tiedetoimittaja Anne Haikola. Nina ja Anne keskustelevat siitä, milloin diagnoosi voi kääntyä itseä vastaan ja milloin siitä voi olla ihmiselle hyötyä. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: • Millä tavoin diagnoosi voi vaikuttaa siihen, miten ihminen ymmärtää itseään? • Miten diagnoosi voi muuttaa suhdetta omiin kokemuksiin tai oireisiin? • Miten diagnoosin kanssa voisi elää niin, että se tukee…

Omana itsenä oleminen on monella tavalla kiehtovaa. Siihen liittyy uteliaisuus siitä, mitä kaikkea voimme olla ja millaisiksi tulemme suhteessa toisiin ihmisiin. Mitä puolia itsestämme uskallamme näyttää? Miten ihmissuhteet vaikuttavat siihen, koemmeko olevamme hyväksyttyjä omana itsenämme? Ja miten voisimme rohkaista myös toisiamme olemaan aidosti omia itsejämme? Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi ja tietokirjailija Pekka Tölli. Nina ja Pekka keskustelevat itsenä olemisen jännitteistä: aitoudesta, tarvitsevuudesta ja yhteydestä – siitä, mitä tarkoittaa olla oma itsensä. Pekka on kirjoittanut kirjan Miten olla minä (Tammi, 2026) Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Voiko ihminen olla samaan aikaan aito ja joustava? - Miten erottaa terve mukautuminen epäterveestä miellyttämisestä? - Miten huomioida omat ja toisten tarpeet? - Miten tukeutua toisiin kadottamatta itseään? - Miten ihmissuhteet muokkaavat käsitystämme itsestämme? Lisätietoja: Miten olla minä?…

Elämmekö yhteiskunnassa, joka on liian yksilökeskeinen? Miksi kohdistamme katseen yksilöön, kun puhumme yhteiskunnallisista haasteista? Onko riskinä, että yritämme sopeuttaa ihmisiä kuormittaviin olosuhteisiin sen sijaan, että muuttaisimme itse olosuhteita? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat tiedetoimittaja ja psykologian tutkijatohtori Turun yliopistosta Anssi Bwalya, psykologi ja Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Julia Sangervo sekä antropologi ja psykologian maisteriopiskelija Marjukka Ajakainen. He ovat toimittaneet kirjan Psykologian vallan kumous – irti terapiakulttuurista (Vastapaino, 2026). Jaksossa Nina, Anssi, Julia ja Marjukka keskustelevat siitä, miksi yhä useammin yhteiskunnalliset ongelmat nähdään yksilön sisäisinä haasteina. Samalla pohditaan, mitä riskejä tähän liittyy ja miten näkökulmaa voisi laajentaa. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä terapeuttinen valta tarkoittaa ja miten se näkyy nyky-yhteiskunnassa? - Missä menee raja normaalien elämän vaikeuksien…

Tartutko puhelimeen huomaamattasi yhä uudelleen? Valuuko aikaa ruudulle enemmän kuin haluaisit? Digilaitteet ja sovellukset on suunniteltu pitämään huomiomme otteessaan, ja monelle niistä on tullut tapa, joka vie huomaamatta liikaa aikaa sekä kuormittaa arkea, keskittymistä ja ihmissuhteita. Muutos on kuitenkin mahdollinen, mutta ei aina helppo. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat filosofian tohtori, psykoterapeutti ja psykologi Mikael Saarinen sekä psykologi ja psykoterapeutti Juha Siira. Mikael ja Juha ovat kirjoittaneet kirjan Vähemmän digiä, enemmän elämää (Docendo, 2026). Nina, Mikael ja Juha keskustelevat digilaitteiden koukuttavuudesta, niiden vaikutuksista arkeen ja hyvinvointiin sekä siitä, miten digikoukusta on mahdollista irrottautua. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi tartumme kännykkään heti, kun on vähänkin tylsää? - Mitä meidän on hyvä ymmärtää digilaitteiden haitoista? - Mistä tunnistaa, että digilaitteiden käyttö on muuttunut ongelmalliseksi? - Miten muutosta kannattaa…

Vakava sairastuminen voi pysäyttää pohtimaan elämän rajallisuutta, merkityksiä ja sitä, mikä on itselle tärkeää. Se voi herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on erikoispsykologi ja psykoterapiaopiskelija Miranda Koskinen. Miranda työskentelee Espoon sairaalassa palliatiivisten ja saattohoitopotilaiden parissa sekä työterveydessä. Nina ja Miranda keskustelevat vakavasta sairastumisesta, kuoleman kohtaamisesta ja toivosta. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miten vakava sairastuminen horjuttaa ihmisen perusturvaa ja käsitystä elämän jatkuvuudesta? - Millaisia kysymyksiä vakava sairastuminen nostaa esiin? - Miten kuoleman pelko ilmenee vakavan sairauden yhteydessä? - Onko kuolemasta puhuminen vaikeaa? - Miten läheisenä voi olla tukena? Lisätietoja: Miranda Koskisen verkkosivut: mirandaemilia.fi ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.…

Pettymys on tunne, joka syntyy, kun todellisuus ei vastaa odotuksia, toiveita tai oletuksia. Se voi olla pieni arjen harmi tai suurempi kokemus, joka pysäyttää. Joskus pettymys syntyy hitaasti vasta pitkän ajan kuluttua, joskus taas salamannopeasti, kun jokin tieto tai tapahtuma murtaa sen, mitä olimme ehtineet odottaa tai toivoa. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologian tohtori, kauppatieteiden maisteri ja organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren. Eveliina on kirjoittanut tietokirjan Pettymyksen psykologia (Tuuma, 2026). Jaksossa Nina ja Eveliina keskustelevat pettymyksen psykologiasta: mistä pettymys syntyy ja mitä se vaatii mieleltämme. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miten pettymys syntyy? - Mitä pettymys vaatii ihmisen mieleltä? - Mikä vaikuttaa siihen, miten ihminen käsittelee pettymyksiä? - Millaiset tekijät auttavat pettymyksen käsittelyssä? - Milloin pettymys muuttuu ongelmaksi? - Voiko pettymyksestä olla hyötyä, ja jos voi, niin miten? Lisätietoja: Eveliina Holmgrenin kotisivut:…

Epävarmuus on osa jokaisen elämää. Usein se kertoo siitä, että olemme jonkin aidosti merkityksellisen äärellä. Epävarmuus ei tunnu hyvältä, eikä sen kuulukaan tuntua. Se on usein epämukava ja jopa raskas kokemus. Epävarmuutta voi kuitenkin oppia sietämään. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori ja psykologi Viivi Mondolin. Nina ja Viivi keskustelevat siitä, miksi epävarmuuden sietäminen on tärkeää ja miten sitä voi vahvistaa. Viivi on tehnyt väitöskirjansa piirreresilienssistä. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi meidän täytyy sietää epävarmuutta? - Mitä resilienssi tarkoittaa? - Miten resilienssi syntyy ja kehittyy? - Miten resilienssi ja epävarmuuden sietäminen liittyvät toisiinsa? - Millä tavoin resilienssiä voi vahvistaa? Lisätietoja: Viivi Mondolin LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/viivimondolin/ Linkki Viivi Mondolinin väitöskirjaan: The Stability and Protective Role of Trait Resilience in Mental Health During Early Parenthood: the FinnBrain Birth Cohort…

Murrosikä on tärkeä elämänvaihe sekä nuorelle että hänen läheisilleen. Se ei ole vain fyysinen muutos, vaan kokonaisvaltainen kehitysvaihe, jossa nuori kasvaa lapsesta kohti aikuisuutta tunteiden, ristiriitojen ja uusien oivallusten keskellä. Voiko tämä joskus myrskyinenkin kehitysvaihe olla myös mahdollisuus? Miten murrosiän haasteita voisi oppia ymmärtämään paremmin, iloineen ja vaikeuksineen? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on erikoislääkäri ja psykoterapeutti Janna Manninen. Nina ja Janna keskustelevat murrosiästä perheessä ja pohtivat, voiko murrosiästä oppia jopa iloitsemaan. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä murrosikä tekee nuorelle ja miksi se näkyy usein voimakkaina tunteina? - Mitä tarkoittaa vanhemman mentalisaatiokyky ja miksi se on erityisen tärkeää murrosikäisen kanssa? - Miksi nuori saattaa välillä vältellä vanhempaa ja toisinaan taas hakea läheisyyttä? - Miten vanhempi voi suhtautua teinin etääntymiseen niin, että pystyy samalla olemaan ylpeä nuoren kasvusta ja…

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta. Sillä, miten puhumme työelämästä, on paljon merkitystä. Nostammeko puheessamme esiin vain kuormittavia ja negatiivisia puolia vai tuommeko näkyväksi myös sen, mikä toimii ja kannattelee? Työelämän voimavaratekijät ovat arjen tukipilareita: ne innostavat, antavat virtaa ja vahvistavat merkityksellisyyden kokemusta. Kun opimme tunnistamaan ja sanoittamaan myös näitä myönteisiä tekijöitä, voimme vahvistaa niitä omassa työssämme. Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Palvelualojen työnantajat Paltan viestinnän ja vastuullisuuden johtaja, entinen toimittaja Minna Sirkka sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen. Nina, Minna ja Jari keskustelevat siitä, miksi työelämästä puhutaan usein kielteiseen sävyyn ja miten puheen suuntaa voisi tietoisesti kääntää myönteisemmäksi niin, että myös työelämän voimavaratekijät tulevat näkyviksi. Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Miksi…

Kaupallinen yhteistyö Suomen Punainen Risti / Commercial collaboration: Finnish Red Cross. According to studies loneliness and social exclusion are common experiences among migrant populations in Finland. These experiences often remain hidden, yet they can profoundly shape people’s sense of belonging, identity, and well-being across generations. In this episode, psychologist Nina Lyytinen speaks with journalist and author Amani Al-mehsen, who works as an Equality Specialist at Scouts of Finland, about loneliness and social exclusion in the context of migration in Finland. In this episode, you will hear about: - The psychological, emotional, and social consequences of loneliness and social exclusion among migrant populations in Finland. - How these experiences may appear among people with multigenerational migration histories. - The individual, social, and structural factors that shape experiences of loneliness. - What can be done in Finland to prevent loneliness and social exclusion among migrant…

Tunne on kehon ja mielen yhteistyötä. ADHD:hen liittyvissä piirteissä tunnekokemus on usein erityisen intensiivinen, koko kehoa ravisteleva. Me kaikki tunnemme, mutta ADHD:hen liittyy usein tavallista voimakkaampi ja nopeammin aktivoituva tunnereaktio. Kun pieniä arjen haasteita kertyy paljon, kokonaisuudesta voi muodostua kuormittava. Tunteet sekä antavat että vievät energiaa. ADHD:hen liittyvä voimakas tunne-elämä voi heikentää keskittymistä ja työkykyä sekä kuormittaa arkea monin tavoin. Kun tunteesta opitaan ottamaan etäisyyttä, havainnoimaan, nimeämään ja hyväksymään se, siirrytään vähitellen kohti parempaa tunnesäätelyä. Kun tunnesäätelyn taitoja harjoitellaan, ADHD:hen liittyviä voimakkaita tunnereaktioita on mahdollista oppia säätelemään ja löytämään tasapainoa tuen ja ohjauksen avulla. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, ADHD-asiantuntija ja tietokirjailija Juulia Järvdike. Juulia on kirjoittanut kirjan Saamaton perfektionismi ja ADHD:n viisi muuta paradoksia (Tuuma, 2026) ja…

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta. Suomi tarvitsee yhä enemmän kansainvälisiä osaajia sekä väestönkasvun että osaamisvajeen paikkaamiseen. Uuden työn syntyminen, talouskasvu ja yritysten kehittyminen edellyttävät kehittyviä ja aidosti kansainvälistyviä työyhteisöjä. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila sekä Palvelualojen työnantajat Paltan elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Milka Kortet. Milkan tehtävänä on edistää Paltan jäsenorganisaatioiden työvoimansaatavuutta sekä operoida osaamiseen, koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyvissä teemoissa. Nina, Milka ja Karina keskustelevat siitä, miksi Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia ja mitä meistä jokainen voi tehdä edistääkseen kotoutumista ja viihtymistä suomalaisessa työelämässä. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mikä merkitys kansainvälisellä maahanmuutolla on Suomelle? - Mitä tutkimus kertoo kansainvälisten osaajien…

Stressi nähdään usein pelkästään haitallisena ilmiönä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vaikka stressi voi heikentää hyvinvointia, se voi myös auttaa meitä keskittymään olennaiseen ja suoriutumaan paremmin vaativissa tilanteissa. Emme aina voi vaikuttaa stressin aiheuttajaan tai määrään, mutta voimme oppia kohtaamaan sen tavoilla, jotka auttavat meitä eteenpäin. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi, yrittäjä ja tietokirjailija Laura Sokka. Laura on kirjoittanut kirjan Stressiharha – Miksi ajattelutavoilla on väliä? (Tuuma, 2026). Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä stressi on? - Onko käsityksemme stressistä vääristynyt? - Mitä tapahtuu, kun stressiä käsitellään vain haittana? - Miksi stressiä ei kannata vain ohittaa? Lisätietoja: Laura Sokan verkkosivut: https://laurasokka.com/ Laura Sokan LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/laura-sokka-96591233/ Laura Sokan Instagram: https://www.instagram.com/laurasokka/ Laura Sokan kirja:…

Me tarvitsemme vaativuutta, tavoitteita ja päämäärätietoisuutta. Samalla vaativuus voi kuitenkin kääntyä meitä itseämme vastaan ja alkaa rikkoa. Tiedämme, että vaativuus kuormittaa ja voi johtaa uupumiseen. Korkealle asetettujen tavoitteiden rinnalle saattaa hiipiä riittämättömyyden tunne. Vaativuudella on silti myös toinen puolensa. Juuri siksi on tärkeää oppia olemaan viisaasti vaativia. Olennaista on tunnistaa, milloin vaativuus tukee meitä ja milloin se muuttuu haitalliseksi. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana psykologi, psykoterapeutti, psyykkinen valmentaja ja tietokirjailija Jaana Blom. Nina ja Jaana keskustelevat siitä miten olla viisaasti vaativa. Jaana on kirjoittanut kirjan Vaativa mieli - Kuinka olla viisaasti vaativa (Atena, 2025). Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä vaativuudella tarkoitetaan? - Millaisia tekijöitä vaativuuden taustalla on? - Miten vaativuus vaikuttaa suorituskykyyn ja jaksamiseen? - Miten olla viisaasti vaativa? —Kaupallinen yhteistyö, Teollisuusliitto &…

Moni elää arkea, jossa keho on jatkuva projekti. Krooninen laihduttaminen ja itsensä vertailu toisiin ruokkii epäonnistumisen tunnetta. Ihminen on laumaeläin, jolle hyväksytyksi tuleminen ja yhteisöön kuuluminen ovat olleet selviytymisen kannalta elintärkeitä jo varhaisista ajoista lähtien. Siksi vertaamme itseämme toisiin usein myös kehon ja ulkonäön kautta. Painonhallinnan taustalla on usein häiriintynyttä terveyskäyttäytymistä. Se on hyvin yleistä, mutta silti heikosti tunnistettua. Kyse on kuitenkin ilmiöstä, joka voidaan tunnistaa ja jota voidaan hoitaa. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on terveyspsykologian erikoispsykologi ja tietokirjailija Anu Tevanlinna. Anu on kirjoittanut kirjan Vaa’asta vapaa. Painonhallinnan psykologiaa (Tammi, 2026). Nina ja Anu keskustelevat häiriintyneestä terveyskäyttäytymisestä ja painonhallinnasta. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä tarkoitetaan häiriintyneellä terveyskäyttäytymisellä? - Miten häiriintynyt terveyskäyttäytyminen voi näkyä arjessa? -…

Kaupallinen yhteistyö Suomen Punainen Risti / Commercial collaboration: Finnish Red Cross. How can you build relationships where you can truly be yourself? To feel seen and accepted, it’s essential to reflect on how we see ourselves and how we accept others. It’s equally important to recognize when we feel comfortable and at ease in someone’s company — and when we don’t. Genuine and meaningful relationships are built on self-awareness, as well as an open, accepting, and appreciative attitude toward others. In this episode, psychologist Nina Lyytinen speaks with Mehiläinen’s chief organizational psychologist and non-fiction author Pekka Tölli about what it truly means to be yourself in relationships. Nina and Pekka discuss how the inner conflict involved in forming friendships can require balancing self-discovery with a sense of belonging. In this episode, you’ll hear about: - How can we balance the need to belong with the desire to maintain our individuality - Can we form real connections without sacrificing…

Meillä kaikilla on mieleen ja käyttäytymiseen liittyviä harhakäsityksiä. Niiden tunnistaminen ei ole uhka, vaan se avaa mahdollisuuden tarkastella avoimesti vaihtoehtoisia näkökulmia ja hyödyntää olemassa olevaa tutkimustietoa. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja Minna Miao. Minna on kirjoittanut tietokirjan Harhakäsitykset mielestä: Vältä väärän psykologisen tiedon ansa (Tuuma, 2025). Nina ja Minna keskustelevat uskomuksista, jotka kuulostavat helposti uskottavilta, mutta eivät aina kestä tieteellistä tarkastelua. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Viehättävätkö vastakohdat todella toisiaan? - Ovatko “miesten ja naisten aivot” täysin eri planeetoilta? - Voiko minkä tahansa taidon oppia harjoittelemalla 10 000 tuntia? - Syntyvätkö parhaat ideat ryhmässä vai sittenkin yksin? Lisätietoja: Minna Miao kotisivut: https://www.minnamiao.fi/minusta/ Minna Miao Instagramissa: https://www.instagram.com/minna.miao/ Minnan kirjat löydät täältä: Harhakäsitykset mielestä. Vältä…

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila, jossa palautuminen ei enää onnistu ja voimavarat ehtyvät. Vaikka työuupumuksesta puhutaan nykyään paljon, emme silti kykene ehkäisemään sitä riittävän tehokkaasti. Työuupumuksen keskeisiä oireita ovat krooninen väsymys, kyynistyminen, ammatillisen itsetunnon heikkeneminen sekä erilaiset kognitiiviset ja tunnesäätelyn vaikeudet. Työuupumuksen ehkäisy vaatii toimia niin yksilöltä, esihenkilöiltä kuin koko organisaatiolta. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori ja työpsykologian dosentti Anne Mäkikangas. Anne toimii professorina ja Työelämän tutkimuskeskuksen johtajana Tampereen yliopistossa. Hänen keskeisiä tutkimusalueitaan ovat työhyvinvointi ja työuupumus. Suomen Psykologiliitto valitsi Anne Mäkikankaan vuoden psykologiksi 2025. Nina ja Anne keskustelevat työuupumuksesta ja siitä, miten voimme yhdessä rakentaa hyvinvointia tukevaa työelämää. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitkä tekijät ovat suurimpia…

Kaupallinen yhteistyö: HelsinkiMissio. Työyksinäisyys on yllättävän yleinen ja usein näkymättömäksi jäävä ilmiö, joka koskettaa monia työpaikoilla. Se voi näyttäytyä esimerkiksi niin, ettei työssä ole riittävästi merkityksellisiä ja myönteisiä sosiaalisia kontakteja. Pitkittyessään työyksinäisyys heikentää työhyvinvointia ja jopa työssä suoriutumista. Suomessa työyksinäisyys koskettaa erityisesti nuoria, mutta sitä voi kokea missä iässä tahansa. Yksinäisyys voi ilmetä sekä määrällisenä sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteena että emotionaalisena tunteena siitä, ettei tule kohdatuksi tai koe yhteyttä. Ennen kaikkea kyse on tilanteesta, jossa työpaikan ihmissuhteet eivät vastaa omia toiveita ja tarpeita. Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat HelsinkiMissiosta yksinäisyystyön päällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi Maria Lähteenmäki sekä sosiaalipsykologi ja yksinäisyystyön asiantuntija Pauliina Pudas. Maria Lähteenmäki ja Pauliina Pudas työskentelevät yksinäisyystyön asiantuntijoina…

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta. Helposti ajatellaan, että työkyky olisi joko on tai off. Näin ei kuitenkaan ole, vaan työkyky on jatkumo. Ihmisen työkyky voi vaihdella päivästä toiseen ja jopa saman päivän aikana. Jokaisella meistä on luontaista vaihtelua työkyvyssä. Siihen vaikuttavat ajan lisäksi myös ympäristö, työtehtävät ja yksilön elämäntilanne. Henkilöllä voi olla kykyä tehdä erilaisia tehtäviä, vaikka hän ei olisi enää täysin työkykyinen aiempaan tehtäväänsä. Rajoitteista huolimatta ihminen voi olla täysin tai osittain työkykyinen toisenlaisissa tehtävissä. Työpaikalla ratkaisut eivät aina ole ilmeisiä, mutta niitä kannattaa rohkeasti pohtia ja tutkia. Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat toimintaterapeutti ja juristi, Palvelualojen työnantajat Paltan työmarkkina-asiantuntija Mirella Drushinin ja psykologi, Nokia renkaiden ja Vianorin henkilöstöpäällikko Maija Ikonen. Nina, Mirella ja Maija keskustelevat siitä, miten työelämä voi tukea ja parhaimmillaan vahvistaa…

Useimmat yhteiset palaverit ja tapaamiset haihtuvat mielestä heti niiden päätyttyä. Hyvätkin ideat unohtuvat helposti, yhteys toisiin jää heikoksi ja tuloksia ei synny. Mutta mitä tapahtuisi, jos oppimisen ja yhteyden rakentamisen tukena käytettäisiin toiminnallisia menetelmiä? Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Terveystalon työterveyspsykologi, työnohjaaja ja psykodraamaohjaaja Susanna Ahvenniemi sekä Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori ja Epicmeets-startupin toinen perustaja Robin Gustafsson. Nina, Susanna ja Robin keskustelevat siitä, miten luovat menetelmät kuten visuaalisuus, toiminnallisuus ja tarinallisuus voivat tukea oppimista ja vahvistaa sitoutumista työyhteisöön ja työhön. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Edistävätkö luovat menetelmät oppimista paremmin kuin pelkkä keskustelu? - Miten tarinallisuus, leikkisyys ja huumori vaikuttavat oppimiseen ja ryhmädynamiikkaan? - Mitä hyötyjä tiiminvetäjä tai johtaja saa, kun hän tuo visuaalisia ja toiminnallisia menetelmiä osaksi arkea?…

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta Nuorten osallisuus työelämässä on tärkeää sekä yksilön, työnantajien että koko yhteiskunnan kannalta. Jokaisella nuorella on potentiaalia ja on yhteinen etumme huolehtia siitä ettei kukaan nuori syrjäydy. Kun nuori saa mahdollisuuden päästä kiinni työelämään, se vahvistaa hänen itsetuntoaan, tarjoaa käytännön kokemuksia ja auttaa löytämään omia vahvuuksiaan. Varhainen työkokemus auttaa tutustumaan erilaisiin ammatteihin, roolimalleihin ja konkreettisesti siihen, mitä työelämä on. Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Palvelualojen työnantajat Paltan työmarkkinajohtaja Minna Ääri sekä Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Veikka Ormio. Nina, Minna ja Veikka keskustelevat keskustelevat tulevaisuuden tekijöistä. Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Miksi on tärkeää, että nuoret pääsevät kiinni työelämään ajoissa? - Millaisia odotuksia nuorilla on työelämää kohtaan? - Mitä työnantajien olisi hyvä huomioida, kun nuoret tulevat…

Parisuhteessa kohtaamme monenlaisia kriisejä, jotka voivat haastaa sekä vuorovaikutusta että yhteyttä toiseen ihmiseen. Parisuhteessa on aina mukana sekä sen yksilöt että yhteinen kokonaisuus – itse parisuhde. Ihmiset ja suhteet eivät ole pysyviä, vaan ne muuttuvat ja kehittyvät ajan myötä. Muutokset voivat olla suunniteltuja, yllättäviä, myönteisiä tai vaikeita. Kriiseihin reagoimme eri tavoin, ja myös tarpeet parisuhteen osapuolilla voivat poiketa toisistaan. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Väestöliiton kotimaan toimintojen johtaja, psykologi, erityistason paripsykoterapeutti, EMDR- terapeutti, ammatillinen opettaja Suvi Laru. Nina ja Suvi keskustelevat tänään parisuhteista ja parisuhteiden kriiseistä: - Kun parisuhteeseen osuu kriisi – oli se sitten sairaus, työttömyys tai muu iso elämänmuutos – miten se voi vaikuttaa suhteeseen? - Miten kriisi muuttaa puolisoiden välisiä rooleja? - Millaisia tunteita kriisit tyypillisesti nostavat pintaan? - Miksi juuri kriisin keskellä kommunikaatio…

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Kaikki nuoret eivät käytä päihteitä. Kun päihteet kuitenkin tulevat osaksi arkea ja ongelmia alkaa kasautua, jo kahden päivän odotus voi olla liian pitkä. Nopealla tuella ja oikea-aikaisilla palveluilla voi olla valtava vaikutus yksilön hyvinvointiin ja elämänkulkuun. Tällä hetkellä Suomessa päihdepalveluiden tilanne on kuitenkin haastava: palveluita on liian vähän ja apua joutuu usein odottamaan liian pitkään. Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat Heikki Turkka, Aseman Lasten asiantuntija rikos- ja konfliktityössä, sekä Pasi Perkiö, yhdistysaktiivi, joka on tehnyt päihdetyötä 2000-luvun alusta alkaen niin nuorten kuin aikuistenkin kanssa. Nina, Heikki ja Pasi keskustelevat nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miten päihteisiin liittyviä haasteita ja käyttöä voidaan ennaltaehkäistä? - Millaisia päihteitä Suomessa tällä hetkellä liikkuu ja millaisia muutoksia on tapahtunut viime vuosina? - Miten päihdetyö on muuttunut…

Jokainen meistä kokee ajoittain huolia, mutta milloin huolet muuttuvat ahdistukseksi ja milloin ahdistuksesta kehittyy ahdistuneisuushäiriö? Ahdistuksen tunteet ja keholliset reaktiot ovat osa normaalia elämää, mutta joskus ne voivat kasvaa niin suuriksi, että ne alkavat haitata arkea ja toimintakykyä. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Saraste klinikan nuorisopsykiatri, lääketieteen tohtori Kirsi Auro. Kirsi ja Nina keskustelevat ahdistuksesta ja siitä, miten se eroaa tavallisesta huoliajattelusta. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mikä ero on normaalilla huolella ja ahdistuksella? - Millaisia oireita ahdistukseen liittyy? - Miten ahdistusta hoidetaan? - Miten voi tukea läheistä, joka kärsii ahdistuksesta, ilman että vahvistaa oireita? Lisätietoja: Kirsi Auro LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/kirsi-auro-364a7ab1/ Kirsi Auro Instagram: https://www.instagram.com/_psykiatri_kirsi/ Saraste Mielen klinikan kotisivut: https://www.sarasteklinikka.fi Webinaari: Vanhemmuus on vaikea laji – miten asettaa…

Millaista on elää huonon vanhemmuuden varjossa – sellaisen, jossa vanhempi ei ole koskaan täysin kasvanut aikuiseksi? Jokainen meistä kaipaa hyväksyntää, nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Kun tätä ei lapsuudessa saa, kohtaamattomuuden kipu voi siirtyä sukupolvelta toiselle. Siksi on tärkeää tunnistaa, mitä on elää kypsymättömän vanhemman varjossa ja löytää keinoja katkaista tuo kierre. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita. Katja on kirjoittanut kirjan Sairas perhe – kun vanhempi ei kasva aikuiseksi (Duodecim, 2025). Nina ja Katja keskustelevat kypsymättömästä vanhemmuudesta, sen vaikutuksista aikuisuuteen ja keinoista vahvistaa sisäistä turvaa sekä katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvä turvattomuuden kierre. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä tarkoitetaan kypsymättömällä vanhemmuudella? - Millaisissa muodoissa vanhemman kypsymättömyys voi näyttäytyä? - Miten aikuinen lapsi voi oppia tunnistamaan, mitkä tunteet ovat…

Johtajuudessa puhutaan usein strategiasta, päätöksenteosta ja tiimin tuloksista. Entä mikä merkitys on sillä, että johtaja tuntee omat arvonsa, vahvuutensa, heikkoutensa ja sokeat pisteensä? Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Hälsan toimitusjohtaja ja työelämän utelias ihmettelijä Henri Karjula sekä lääkäri ja yritysvalmentaja Lari Karjula. Nina, Henri ja Lari keskustelevat siitä, voiko johtaa muita hyvin, jos ei tunne itseään. Tässä jaksossa kuulleet muun muassa: - Miksi itsetuntemus on (tai ei ole) tärkeää johtajuudessa? - Millaisia riskejä tai ongelmia voi syntyä, jos johtaja ei tunne omia vahvuuksiaan, rajojaan tai sokeita pisteitään? - Miten hyvä itsetuntemus näkyy käytännössä johtajuudessa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.? - Millaisia keinoja johtaja voi käyttää vahvistaakseen itsetuntemustaan? Lisätietoja: Hälsan kotisivut: https://halsa.fi/ Henri Karjula Linkedln: https://www.linkedin.com/in/henri-karjula-470b09aa/ Lari Karjula LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/lari-karjula/ Lari Karjula…

Mitä psykedeelit ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää mielenterveyden hoidossa? Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että psykedeelien ja psykoterapian yhdistäminen voi tuottaa lupaavia tuloksia. Samalla on tärkeää tunnistaa myös niiden käyttöön liittyvät riskit ja rajoitukset. Asiantuntijavierainani ovat PsT, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori ja Psykedeelitutkimusyhdistyksen varapuheenjohtaja Samuli Kangaslampi sekä työelämän tunnetaitoihin erikoistunut psykologi, tietokirjailija, Gestalt-terapeutti ja valmentaja Jarkko Rantanen. Jarkko on hiljattain valmistunut ensimmäisenä suomalaisena psykologina kansainvälisestä Mind Foundationin psykedeeliavusteisen terapian ohjelmasta. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi psykedeelit ovat nousseet esiin juuri nyt mielenterveyden hoidossa? - Mitä psykedeelit ovat ja miten ne vaikuttavat ja mieleen? - Mitä tiedämme tutkimusten perusteella psykedeelien tehosta ja turvallisuudesta? - Mitä riskejä liittyy psykedeelien terapeuttiseen käyttöön? - Mitä…

Trauma vaikuttaa oppimiseen monin tavoin. Kun lapsi tai aikuinen kokee traumaattisia tapahtumia, keho ja mieli voivat jäädä jatkuvaan hälytystilaan. Tällöin keskittymiskyky, muisti ja uuden tiedon omaksuminen heikkenevät, sillä aivot suuntaavat voimavarojaan ennen kaikkea selviytymiseen. Oppimisympäristössä tämä voi ilmetä levottomuutena, vetäytymisenä, tunteiden säätelyn vaikeuksina tai haasteina sosiaalisissa suhteissa. Turvallinen, ennustettava ja myötätuntoinen ympäristö tukee traumasta toipumista ja luo edellytykset oppimiselle. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on PsT Kirsi Peltonen. Kirsi on psykologian professori Turun yliopistossa INVEST tutkimuskeskuksessa. Nina ja Kirsi keskustelevat siitä, miten psyykkinen trauma vaikuttaa oppimiseen. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä psyykkinen trauma tarkoittaa? - Miten psyykkinen trauma voi vaikuttaa oppimiseen? - Mitä oireita tai käyttäytymisen muutoksia koulu- tai oppimistilanteissa voi näkyä, jos taustalla on trauma? - Miten opettaja tai…

Rakkaus ja huolenpito ovat tärkeä osa vanhemmuutta, mutta mitä tapahtuu, jos hyvä tarkoitus muuttuu liialliseksi varjeluksi? Ylisuojeleva vanhemmuus voi kaventaa lapsen mahdollisuuksia oppia ratkaisemaan ongelmia, säätelemään omia tunteitaan ja kestämään pettymyksiä. Pitkällä aikavälillä se voi hidastaa aikuistumista ja vaikeuttaa omien päätösten tekemistä. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Saraste Milen klinikan nuorisopsykiatri, lääketieteen tohtori Kirsi Auro. Nina ja Kirsi keskustelevat ylisuojelevasta vanhemmuudesta. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä on ylisuojeleva tai “helikopteri”-vanhemmuus? - Mikä saa vanhemman olemaan liian suojeleva? - Miten liika suojelu voi vaikuttaa lapsen itsenäistymiseen ja kehitykseen? - Mistä vanhempi voi tunnistaa olevansa liian suojeleva? — Kaupallinen yhteistyö, Ammattiliitto Pro ja vakuutusyhtiö Turva: 8 myyttiä työuupumuksesta -podcast: https://open.spotify.com/show/7DtdKZZf1vWJ3r3oDf7u5k?si=cfe3f871ff13424b — Lisätietoja : Kirsi Auro LinkedIn:…

Lapsuuden haitalliset kokemukset, kuten väkivalta, laiminlyönti tai perheen vakavat ristiriidat, voivat horjuttaa lapsen turvallisuuden tunnetta ja heikentää stressinsäätelykykyä. Ne voivat haitata lapsen kokonaiskehitystä, kuten tunnesäätelyä, oppimista ja sosiaalisia taitoja. Pitkittynyt turvattomuus lisää riskiä mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen, ahdistukseen ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, psykologian tohtori Taina Laajasalo. Nina ja Taina keskustelevat siitä, miten lapsuuden ajan haitalliset kokemukset voivat vaikuttaa meihin aikuisena. Tainan tutkimuksen erityisalueena ovat haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitkä ovat yleisimpiä haitallisia lapsuuden kokemuksia? - Miten lapsuuden haitallisia kokemuksia ja niiden vaikutuksia tutkitaan? - Millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia lapsuuden haitallisilla kokemuksilla voi olla ihmiselle?. -…

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Lapsiperheköyhyys on vaikea ja usein vaiettu ilmiö. Häpeä estää monia puhumasta tilanteestaan tai hakemasta apua. Köyhyys vaikuttaa perheisiin monin tavoin: se heikentää mahdollisuuksia saada riittävää ja ravitsevaa ravintoa, heijastuu terveyteen ja hyvinvointiin, rajoittaa lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä kaventaa koulutuspolkuja. Lapsiperheköyhyys lisää osattomuuden tunnetta ja kasvattaa syrjäytymisen riskiä. Ennen kaikkea köyhyys uhkaa lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsiperheköyhyydestä psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntija Aino Sarkia ja Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan lastenohjaaja Katriina Nuppola. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä lapsiperheköyhyys tarkoittaa? - Miten köyhyys vaikuttaa vanhempien jaksamiseen? - Miten köyhyys näkyy lasten elämässä? - Mitä meistä jokainen voi tehdä sen eteen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kokea kuuluvansa joukkoon?…

Moni toivoo parempaa itsetuntoa, mutta usein hyödyllisempää olisi opetella hyväksyvämpää suhtautumista itseen ja itseä arvosteleviin ajatuksiin. Tämän jakson aiheena on itsetunto ja joustava, hyväksyvämpi suhtautuminen itseen ja itseä arvosteleviin ajatuksiin. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tästä keskustelemassa on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Arto Pietikäinen. Hänen uusin kirjansa on Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (Duodecim 2021). Nina ja Arto käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mistä itsetunnosta on kyse? - Miksi itsetunnon pönkittämisestä ei välttämättä ole hyötyä? - Mitä eroa on arvioilla ja ajatuksillamme itsestämme - ja sillä kuka oikeastaan olemme? - Miksi tämä ero on tärkeää itsensä hyväksymiselle? - Miksi itsemyötätunnon taidot ovat tärkeämpiä hyvinvoinnille kuin itsetunto? - Miten joustavaa suhtaumista itseä arvosteleviin ajatuksiin voi lisätä? Jakso on uusinta lokakuulta 2022. Lisätietoja: Arto Pietikäinen psykologi ja…

Miten huollat ja huollatte parisuhdettanne? Hyvinvoiva parisuhde tarvitsee yhteyttä toiseen, tunnetta tärkeydestä ja siitä, että saa tukea toiselta - vastavuoroisesti. Suhteen kestäessä nämä kaikki voivat heiketä, jos niistä ei pidetä huolta ja huolleta. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee parisuhteesta ja sen huoltamisesta psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Mikael Saarisen kanssa. Saarinen on kirjoittanut aiheesta yhdessä Kari Kanalan kanssa tietokirjan Parisuhdekorjaamo (Otava 2021). Parisuhteen yhteyden, tuen ja tärkeyden mureneminen kehittyy usein hitaasti. Sen voi kuitenkin huomata ja se ei ole mitenkään väistämätöntä. Parisuhdetta eri tavoin huoltamalla voi säilyttää yhteyden, tuen ja tärkeyden. Tässä pohdiskelevassa ja lämminhenkisessä jaksossa Nina ja Mikael käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä toimiva parisuhde tarvitsee? - Miten parisuhteessa rakennetaan yhteyttä, toisen tukemista ja tärkeyttä? - Millaiset asiat aiheuttavat ongelmia parisuhteissa? - Mistä voi…

Itsetunto tarkoittaa tunnetta ja käsitystä omasta arvosta. Itsetunto kehittyy vuorovaikutussuhteissa ja se lähtee kehittymään jo varhaislapsuudessa, mutta omaa itsetuntoaan voi vahvistaa myös aikuisena. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsetunnosta ja sen vahvistamisesta psykologi, psykoanalyytikko Katri Laineen kanssa. Hyvä itsetunto kehittyy ihmissuhteissa, joissa kokee, että on tärkeä, arvokas ja rakastettu. Välittäminen, huolenpito ja kannustava palaute vanhemmilta tai muilta läheisiltä muodostavat itsetunnon perustan. Myös myöhemmät ihmissuhteet vaikuttavat itsetunnon kehittymiseen. Itsetuntoon voi vaikuttaa monin tavoin eri ikävaiheissa. Koskaan ei ole liian myöhäistä vahvistaa omaa itsetuntoa. Katri kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin - Mitä itsetunnolla tarkoitetaan? - Miten itsetunto kehittyy? - Mitä hyvä itsetunto tarkoittaa? Entä huono itsetunto? - Miten hyvä tai huono itsetunto näyttäytyy? - Mitä hyötyä on…

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen arkeen ja huolenpitoon. Valitettavasti tänäkin iltana liian moni lapsi käy nukkumaan peloissaan ja nälkäisenä, eikä kukaan ulkopuolinen tiedä hänen hädästä. Avun pyytäminen ei ole häpeä. Meillä kaikilla on mahdollisuus auttaa. Lasten ja nuorten hyvinvointia on tärkeää tukea ajoissa, ennen kuin ongelmat kasautuvat. Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat laillistettu sosiaalityöntekijä, YTM Hannaleena Immonen sekä yhteisöpedagogi (AMK) ja lastensuojelulaitoksen ohjaaja Jarkko Virta. Nina, Hannaleena ja Jarkko keskustelevat ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on käytännössä? - Mitä jokainen aikuinen voi tehdä lasten hyvinvoinnin tukemiseksi? - Miten yhteiskunta voisi tavoittaa lapset paremmin? - Mitkä tekijät estävät vanhempia tai nuoria hakemasta apua? Lisätietoja: Hannaleena Immonen toimii Helsingin kaupungin lastensuojelun asiakkaiden päivystyksessä. Hän on…

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti Keskustelutaidot ja yhteyden luominen toiseen ihmiseen voivat auttaa vähentämään yksinäisyyden tunnetta. Kuunteleminen, läsnäolo ja tilanteeseen mukautuminen auttavat luomaan merkityksellisiä ihmissuhteita niin arjessa kuin työelämässä. Ystävällisyys, tervehtiminen ja kuulumisten kysyminen ovat pieniä, mutta tärkeitä askelia kohti yhteyden muodostamista. Kun osoitamme aitoa kiinnostusta toista kohtaan ja myötäelämme hänen tunteitaan, madallamme kynnystä avoimeen vuorovaikutukseen. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, OK5 yritysvalmentaja ja tietokirjailija Ilona Rauhala. Nina ja Ilona keskustelevat hyvistä keskustelutaidoista ja yhteyden luomisesta. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ovat hyvät keskustelutaidot, ja miten ne vaikuttavat vuorovaikutukseen? - Mitkä ovat yleisiä haasteita, jotka liittyvät keskustelutaitoihin? - Miten tunteet vaikuttavat keskustelutaitoihin ja vuorovaikutukseen? - Miten keskustelutaitoja voi kehittää ja harjoitella?…

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti. Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, ja kriisitilanteissa sen vaikutukset voivat korostua entisestään. Kriisi voi syventää yksinäisyyden kokemusta – vaikka toisaalta se voi myös yhdistää ihmisiä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Erilaiset kipeät tunteet voivat estää meitä jakamasta kokemuksiamme. Saatamme pelätä, mitä muut ajattelevat, tai emme halua kuormittaa toisia omilla tunteillamme. Tämä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen – ei siksi, että haluaisimme olla yksin, vaan koska emme tiedä, miten olla toisten kanssa. Samalla läheiset ja yhteisö voivat kokea epävarmuutta: "En tiedä, mitä sanoa", "En osaa auttaa." Tämä molemminpuolinen varovaisuus voi johtaa tilanteeseen, jossa ihminen jää yksin, vaikka kukaan ei sitä tietoisesti toivo tai tarkoita. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Jarno Tuominen. Jarno on psykologian dosentti ja kliinisten taitojen opettaja Turun yliopiston psykologian oppiaineessa. Jarno kuuluu myös Punaisen Ristin Psykologien…